Tietoa riippuvuuksista

Mitä riippuvuudet ovat?

Riippuvuudet voidaan jakaa aineriippuvuuksiin ja toiminnallisiin riippuvuuksiin. Aineriippuvuuksia ovat alkoholi, huumeet, lääkkeet ja tupakka. Toiminnallisia riippuvuuksia ovat mm. ruokariippuvuus, peliriippuvuus, rahapeliriippuvuus, osteluriippuvuus ja netti-/someriippuvuus.

Riippuvuudella eli addiktiolla tarkoitetaan pakonomaista tarvetta, jonka tyydyttäminen tuottaa välitöntä mielihyvää, mutta josta seuraa henkilölle itselleen etenevä haitta. Riippuvuudesta on omista pyrkimyksistä huolimatta vaikea päästä eroon.

Riippuvuudesta toipumiseen ei ole pikaratkaisuja, koska toipuminen edellyttää kokonaisvaltaista elämän- ja ajattelutavan muutosta, usein identiteetin uudelleen rakentamista ja tunne-elämän eheyttämistä sekä uuden ihmissuhdeverkoston luomista ja vuorovaikutustaitojen omaksumista. Parhaimmillaan se merkitsee entistä rikkaampaa ja syvempää elämää.

(Lähde: Myllyhoitoyhdistys ry Tampereen NNKY ) Päivitetty 21.3.2024

Alkoholi selkokielellä

Päihdelinkki pikatieto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivut (alkoholi, tupakka ja riippuvuudet)

Sininauhaliiton ja A-klinikkasäätiön Peluuri-tietopankki (raha- ja digipelaaminen)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (rahapelit)

Päihdelinkki: seksiriippuvuus

Tampereen NNKY: seksiriippuvuudesta

Ruoka ja riippuvuus

AA-liike

AA-liikkeen perustivat Yhdysvalloissa vuonna 1935 Bill W. (William Griffith Wilson) ja Robert Holbrook Smith (”Dr. Bob”). AA:ssa alkoholismi mielletään sairaudeksi josta ei koskaan parane, mutta josta on mahdollista toipua 12 askeleen hengellisen ohjelman avulla. Suomeen AA-liike tuli vuonna 1948. Se toimii nykyisin noin 160:ssä eri maassa ja yhteisöllä on noin 3 miljoonaa jäsentä. Suomessa AA-ryhmiä on noin 700 kappaletta ympäri maata.

AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen.

AA:ssa ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja, toimintaa järjestetään vapaaehtoisten avustusten pohjalta. AA ei ole liittoutunut minkään aatteellisen, uskonnollisen tai poliittisen suuntauksen, järjestön tai laitoksen kanssa. Se ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen, eikä asettua enempää puolustamaan kuin vastustamaan mitään.

Ainoa päämäärä on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius.

(Lähde: Wikipedia ja AA:n nettisivu)

A-klinikka

A-klinikat ovat hoitopaikkoja, joista saa apua päihde- ja riippuvuusongelmiinsa. Palvelut on tarkoitettu ongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen.

A-klinikkasäätiö perustettiin 10.10.1955. Säätiötä perustamassa oli monta eri tahoa mm. Alko, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Kuntaliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti ja Kirkkopalvelut ry.

(Lähde: Wikipedia)

A-kilta

A-killat ovat rekisteröityjä, itsenäisiä yhdistyksiä, jotka tuottavat paikkakunnallaan päihdetoipujille vertaistukea ja päihteetöntä toimintaa. Toimintaan voivat osallistua kaikki päihdetoipujat, heidän läheisensä sekä toipumisen edistämisestä kiinnostuneet. Kaikkea A-kiltatoimintaa yhdistää kuusi arvoa: päihteettömyys, kokemuksellisuus, toiminnallisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja yhteistoiminta. A-kiltatoiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta.

Alkujaan A-killat olivat A-klinikoiden asiakkaiden asiakasjärjestöjä, mutta 1960- ja 1970-luvuilla niistä alkoi kehittyä itsenäisiä yhdistyksiä.

(Lähde: Wikipedia ja A-kiltojen liitto)

Selkokieliset aineistot tueksi päihde- ja pelikeskusteluihin

Kynnykset sileiksi; Tavoitteena esteettömät mielenterveys ja päihdepalvelut, Sininauhaliitto 2014

Oppimisvaikeudet ja päihteet -selko-opas, KRITS ja Sininauhaliitto 2015

Päihdekuolema ja vaiettu suru, Sininauhaliitto 2017

Rahapelaaminen ja peliongelma lyhyesti ja selkeästi, THL 2012

Huom. Löydät sivuiltamme myös tietoa auttavista puhelimista ja nettiavusta.

Vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön on vaikeaa mennä hakemaan apua riippuvuuksiinsa, jos hän ei voi käyttää julkisia liikennevälineitä.

Kela voi korvata matkan omavastuun ylittävältä osalta (tiedot päivitetty 8.3.24):

– jos päihdepalvelu on hyvinvointialueen järjestämää toimintaa, johon on olemassa maksusitoumus. Hyvinvointialueen järjestämään päihdehuoltoon tai A-klinikalle tehdyt matkat Kela korvaa sinne, missä hoito on annettu.

– jos hyvinvointialue on antanut asiakkaalle maksusitoumuksen/ palvelusetelin ostopalveluna järjestettävään päihdekuntoutukseen. Asiakkaalla täytyy olla terveydenhuollon ammattihenkilön antama lähete kuntoutukseen. Lomakkeella SV 67 Todistus matkakorvausta varten, täytyy olla merkintä siitä, että matkan aihe tai syy on kunnan ostopalveluna hankkima päihdekuntoutus.

– jos on kyse Minnesota-hoidon perusjaksosta ja asiakkaalla on hyvinvointialueen antama maksusitoumus.

Kela ei korvaa esimerkiksi:

– AA-kerhoon tai Minnesota-hoidon jatkohoitoon tehtyjä matkoja, koska kyseessä on vertaistukiryhmä.

– selviämisasemalle tehtyjä matkoja, vaikka selviämisasema sijaitsisi A-klinikan yhteydessä. Matka selviämishoitoasemalle, joka rinnastetaan terveyskeskukseen, voidaan kuitenkin korvata.

Voit varmistaa, kuuluko matkasi Kelan matkakorvauksen piiriin soittamalla numeroon 020 692 204. Kysy samalla tarvitaanko SV 67 todistus ja/tai lähete. Jos sinulla on verkkopankkitunnukset, voit kysyä asiaa myös netin kautta. Katso Kelan etusivu, valitse oikeasta reunasta vihreä laatikko Asioi verkossa ja kirjaudu. Kelan matkakorvauksiin liittyvät yleisohjeet, kuten omavastuuosuuden suuruus ja taksin tilaaminen jne. löytyvät tästä.

Hyvinvointialueen vammaispalveluista kannattaa kysyä lisämatkoja vertaisryhmässä käymistä varten. Lisämatkat ovat harkinnanvaraisia, eikä kunnan ole pakko niitä myöntää. Hyvin perusteltu hakemus voi kuitenkin tuottaa tulosta! Jos olet vammainen henkilö, joka ei pysty käyttämään julkisia liikennevälineitä, etkä tiedä vammaispalvelulain kuljetuspalveluista mitään, ota heti yhteys vammaispalveluiden sosiaalityöntekijään.

Invalidiliitto

Järjestöjen sosiaaliturvaopas

Kehitysvammaisuuden verkkopalvelut

Näkövammaisten liitto

Tälle sivulle on kerätty viittomakielistä tietoa eri riippuvuuksista. Lopussa on suuntaa antava luettelo kuurojen henkilöiden oikeuksista ja palveluista.