Tällä sivulla esitellään apua ja tukea, jota vammaiset ja pitkäaikaissairaat voivat saada kasvokkain julkisesta terveydenhuollosta tai Kelasta. Lisäksi kerromme, mistä voit saada vertaistukea alkoholiriippuvuuteen sekä esittelemme Sininauhaliiton pelihaittapalveluita ja EMPPA-työn keskusteluapua.
Löydät sivuiltamme myös tietoa eri järjestöjen ja tahojen puhelin- ja nettiavusta.
Yleistä
Oma terveyskeskus on hyvä paikka lähteä hakemaan apua. Joissakin terveyskeskuksissa työskentelee myös psykiatrisia- ja/tai päihdehoitajia. Terveyskeskukset ovat yleensä esteettömiä.
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteystiedot löytyvät helpoiten, kun googlaa sanapareja mielenterveys- ja päihdepalvelut tai päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä oman asuinkunnan nimen. Tiedon löytää nykyään oman hyvinvointialueen alta. Esimerkiksi Joensuu johtaa siunsote hyvinvointialueelle ja Salla löytyy otsikon lapha alta.
Lisätietoja saa hyvinvointialueiden mielenterveys/päihdepalvelujen neuvonta/ajanvarausnumerosta.
Matkat
Kts. Kela matka päihdehoitoon ja klikkaa sieltä otsikkoon Millä kyydillä päihdepalveluihin.
Kts. Kela matka mielenterveyspalveluihin ja klikkaa sieltä otsikkoon Millä kyydillä mielenterveyspalveluihin
Jos Kela ei matkaa korvaa, voi hoitopaikkaan menemiseen käyttää omia vammaispalvelulain nojalla myönnettyjä asiointimatkoja. Toisaalta näitä matkoja on aika vähän, joten kannattaa olla yhteydessä vammaispalveluiden sosiaalityöntekijään. Hyvinvointialue voi harkinnanvaraisesti antaa lisämatkoja, mutta mitään velvollisuutta tähän sillä ei ole.
Kuntoutuspsykoterapia
Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista.
Kuntoutuspsykoterapiaa voidaan korvata 16 – 67 –vuotiaalle asiakkaalle, kun
- hänen työ- tai opiskelukykynsä on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi
- hän on saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään 3 kk asianmukaista hoitoa
- psykiatrin lausunnon perusteella voidaan arvioida, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen työ- tai opiskelukykysi tukemiseksi tai parantamiseksi.
Terapiaa haetaan täyttämällä KU 131 -hakemus. Hakemukseen tulee liittää julkisen tai yksityisen psykiatrin laatima kuntoutussuunnitelma, jossa on suositeltu vaativaa lääkinnällistä psykoterapiaa. Lausunto ei saa olla yli vuotta vanhempi. Vaihtoehtoisesti julkinen tai yksityinen psykiatri voi kirjoittaa psykoterapian tarpeesta B-lausunnon.
Postita hakemus ja liitteet osoitteeseen Kela, PL 10, 00056 KELA. Lisätietoa hakemisesta Kelan verkkosivulla.
Kela myöntää kuntoutuspsykoterapiaa vuodeksi kerrallaan. Voit saada psykoterapiaa Kelan tukemana enintään 3 vuotta. Psykoterapiaa korvataan vuodessa enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa. Kela voi korvata erityisin perustein uuden, enintään 3 vuotta kestävän terapiajakson, jos edellisen jakson päättymisestä on kulunut vähintään 5 vuotta.
Muuta tietoa Kelan korvaamasta kuntoutuspsykoterapiasta
Kelan hyväksymät terapeutit löytyvät palvelutuottajahaulla.
Monet palvelutuottajat myös itse kertovat Kela-kelpoisuutensa nettisivuillaan tai muissa mainoksissa.
Kelan kuntoutuspsykoterapia ei ole asiakkaalle täysin maksutonta. Kela korvaa yksilöterapiakäynneistä 57,60/kerta ja loppu tulee maksaa itse. Yksilöterapiasta itse maksettavaksi jää yleensä 17-50 euroa/kerta riippuen terapeutin taksasta. Nämä maksut eivät kerrytä terveydenhuollon maksukattoa. Itsemaksettavaan osuuteen voi mahdollisesti saada toimeentulotukea. Matka Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan on myös Kela-kyyti, jos henkilö ei vaikean vammansa vuosi voi käyttää julkisia kulkuneuvoja.
Vaativa lääkinnällinen psykoterapia
Kela voi myöntää tietyin edellytyksin psykoterapiaa vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kuntoutuksen tarkoitus on tukea kuntoutujaa etsimään ja löytämään omat voimavaransa arjen pyörittämiseksi ja oman osallisuutensa lisäämiseksi.
Terapiaa voidaan myöntää kun:
- henkilö on alle 65- vuotias ja
- hänellä on sairaus tai vamma sekä siihen liittyvä merkittävä suoritus- ja osallistumisrajoite, joka aiheuttaa vähintään vuoden kestävän kuntoutustarpeen
- suoritus- ja osallistumisrajoitteen tulee lisäksi olla sellainen, että henkilöllä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa
- kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon
- henkilö ei ole julkisessa laitoshoidossa
- kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia
Terapiaa haetaan täyttämällä Kelan KU 104 -lomake. (Psykoterapia löytyy kysymyksen numero 9. kohdalta, Terapiat-otsikon alta. Siihen kohtaan ruksi). Hakemukseen tulee liittää julkisen terveydenhuollon psykiatrin tai psykiatriaan erikoituvan lääkärin laatima kuntoutussuunnitelma, jossa on suositeltu vaativaa lääkinnällistä psykoterapiaa. Vaihtoehtoisesti julkisella puolella työskentelevä psykiatri voi kirjoittaa psykoterapian tarpeesta B-lausunnon. Terapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa.
Postita hakemus ja liitteet osoitteeseen Kela, PL 10, 00056 KELA. Lisätietoa hakemisesta Kelan verkkosivuilta.
Vaativan lääkinnällisen psykoterapian kestoa tai käyntikertoja ei ole tarkasti määritelty. Kuitenkaan jatkuva psyykkinen tuki ilman takarajaa ei ole Kelan tarkoittamaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Se kuuluu julkisen terveydenhuollon vastuulle, samoin kuin kriisiterapia, jota tarvitaan jos, kohdataan äkillisiä järkyttäviä tapatumia tai onnettomuuksia. Kriisiapua löytyy myös Mieli ry:n kriisikeskusverkostosta.
Muuta tietoa Kelan vaativasta lääkinnällisestä psykoterapiasta
Kelan hyväksymät vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapeutit löytyvät palvelutuottajarekisteristä.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapiasta ei peritä asiakasmaksua tai omavastuuosuuksia. Matka Kelan kustantamaan vaativaan lääkinnälliseen psykoterapiaan on myös Kela-kyyti, jos henkilö ei vaikean vammansa vuosi voi käyttää julkisia kulkuneuvoja.
Vertaistarina psykoterapiasta
EMPPA-työn nettisivulla on vertaiskertomus psykoterapiasta hyötyneestä vammaisesta henkilöstä. Tutustu Susannan tarinaan.
AA-ryhmät
AA on toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen. AA:n verkkosivuilla kohdasta Ryhmät löytyy hakukenttä. Sieltä löytyy on joitakin tietoja ryhmistä, jotka kokoontuvat esteettömissä tiloissa.
Esteettömyys kannattaa vielä varmistaa toimiston numerosta 09-8387 040 (ma-pe 9-16) tai s-postilla aa@aa.fi
A-kilta
A-killat ovat rekisteröityjä, itsenäisiä yhdistyksiä, jotka tuottavat paikkakunnallaan päihdetoipujille vertaistukea ja päihteetöntä toimintaa. Toimintaan voivat osallistua kaikki päihdetoipujat, heidän läheisensä sekä toipumisen edistämisestä kiinnostuneet. Esteettömyydestä kannattaa tiedustella suoraan paikallisista päihdetoipujien ja heidän läheistensä perustamista A-kiltayhdistyksistä, joiden yhteystiedot löytyvät A-killan verkkosivuilta.
Vertaisryhmissä käyminen ei kuulu Kelan matkakorvausten piiriin. Jos jo saa kuljetuspalvelua vammaispalvelulain nojalla, kannattaa neuvotella oman hyvinvointialueen vammaispalvelujen kanssa voisiko saada lisämatkoja ryhmässä käymiseen. Ne ovat kuitenkin harkinnanvaraisia, eikä hyvinvointialueiden ole lisämatkoja pakko myöntää.
Neuvoa-antavat on A-klinikan, Mehiläisen ja Työeläkeyhtiö Elon yhteistyönä tekemä videosarja, joka sisältää 35 näkökulmaa alkoholiin. Videoissa puhuvat sekä asianosaiset että läheiset ja asiantuntijat. Tutustu videoihin.
Alkoholin käytön riskejä voi itse testata nk. AUDIT-testeillä.
AUDIT-testi
https://paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi/alkoholin-kayton-riskit-audit
AUDIT-testi yli 65-vuotiaat
https://paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi/yli-65-vuotiaan-alkoholimittari
AUDIT-esite selkokielellä
Sininauhaliiton pelihaittapalvelut muodostuvat Peluurin sähköisistä palveluista ja tieto- ja tukipiste Tiltin kasvokkaisen kohtaamisen palveluista. Tarjoamme ammatillista ja vertaisapua pelaamisen hallintaan, eriasteisten peliongelmien selvittelyyn ja peliriippuvuuteen. Lue lisää Pelihaittapalveluista.
EMPPA-työ tarjoaa maksutonta sekä ehdottoman luottamuksellista keskusteluapua puhelimessa tai kasvokkain netissä kaikkiin mielenhuoliin ja riippuvuuksiin. Keskustelemaan pääsee ottamalla yhteyttä joko s-postilla emppa@sininauha.fi tai laittamalla tekstiviestin numeroon 044 722 9429. Yhteydenottoon vastataan mahdollisimman pian arkisin ma-ti sekä to ja keskusteluajasta sovitaan. Asiakasrekisteriä ei pidetä. Kanssasi keskustelee EMPPA-työntekijä.
Jos et ole ikinä rohjennut hakea apua tai kertoa riippuvuuksiin tai mielen huoliin liittyvistä asioita kenenkään kanssa, on EMPPA-keskusteluapu hyvä paikka mistä aloittaa. Yhdessä EMPPA-työntekijän kanssa voidaan tehdä vaikka yllä oleva AUDIT-testi tai etsiä oman paikkakunnan palveluja ja saada rohkeutta avun hakemiseen. EMPPA-työ korostaa, että apu ei saa riippua siitä, miten liikkuu, näkee, kuulee tai ymmärtää asioita. Kaikilla on oikeus apuun ja tukeen.
Lämpimästi tervetuloa EMPPA-työn asiakkaaksi!